Keskeiset tiedot
Vuosien 2015 ja 2050 välillä yli 60-vuotiaiden osuus maailman väestöstä lähes kaksinkertaistuu 12 prosentista 22 prosenttiin.
Vuoteen 2020 mennessä 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä ylittää alle 5-vuotiaiden lasten määrän.
Vuonna 2050 80 prosenttia ikääntyneistä asuu matalan ja keskitulotason maissa.
Väestön ikääntymisvauhti on paljon nopeampaa kuin aiemmin.
Kaikilla mailla on edessään suuria haasteita varmistaa, että niiden terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmät ovat valmiita hyödyntämään tätä väestörakenteen muutosta parhaalla mahdollisella tavalla.
Yleiskatsaus
Ihmiset elävät maailmanlaajuisesti pidempään. Nykyään useimmat ihmiset voivat odottaa elävänsä yli kuusikymppisiksi. Jokaisessa maailman maassa on kasvua sekä ikääntyneiden määrässä että osuudessa väestöstä.
Vuoteen 2030 mennessä joka kuudes maailman ihminen on 60-vuotias tai vanhempi. Tällöin 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä kasvaa miljardista vuonna 2020 1,4 miljardiin. Vuoteen 2050 mennessä maailman 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö kaksinkertaistuu (2,1 miljardia). 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän odotetaan kolminkertaistuvan vuosien 2020 ja 2050 välillä ja saavuttavan 426 miljoonaa.
Vaikka tämä väestön jakautumisen muutos kohti vanhempaa ikää – joka tunnetaan väestön ikääntymisenä – alkoi korkean tulotason maissa (esimerkiksi Japanissa 30 % väestöstä on jo yli 60-vuotiaita), suurin muutos on nyt kokemassa matalan ja keskitulotason maissa. Vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa maailman yli 60-vuotiaasta väestöstä asuu matalan ja keskitulotason maissa.
Ikääntyminen selitettynä
Biologisella tasolla ikääntyminen on seurausta ajan myötä kertyvien monenlaisten molekyyli- ja soluvaurioiden vaikutuksesta. Tämä johtaa fyysisen ja henkisen kapasiteetin asteittaiseen heikkenemiseen, kasvavaan sairastumisriskiin ja lopulta kuolemaan. Nämä muutokset eivät ole lineaarisia eivätkä johdonmukaisia, ja ne liittyvät vain löyhästi ihmisen ikään vuosina. Vanhemmuudessa havaittu monimuotoisuus ei ole satunnaista. Biologisten muutosten lisäksi ikääntymiseen liittyy usein muita elämänmuutoksia, kuten eläkkeelle jäämistä, muuttoa sopivampaan asuntoon sekä ystävien ja kumppanien kuolemaa.
Yleisiä ikääntymiseen liittyviä terveysongelmia
Yleisiä vanhemmalla iällä esiintyviä sairauksia ovat kuulon heikkeneminen, kaihi ja taittovirheet, selkä- ja niskakipu sekä nivelrikko, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, diabetes, masennus ja dementia. Ikääntyessä ihmiset todennäköisemmin kokevat useita sairauksia samanaikaisesti.
Ikääntymiselle on ominaista myös useiden monimutkaisten terveystilojen, joita yleisesti kutsutaan geriatriseksi oireyhtymäksi, ilmaantuminen. Ne ovat usein seurausta useista taustalla olevista tekijöistä, kuten hauraudesta, virtsankarkailusta, kaatumisista, deliriumista ja painehaavoista.
Terveeseen ikääntymiseen vaikuttavat tekijät
Pidempi elämä tuo mukanaan mahdollisuuksia paitsi ikääntyneille ja heidän perheilleen, myös koko yhteiskunnalle. Lisävuodet tarjoavat mahdollisuuden uusiin aktiviteetteihin, kuten jatkokoulutukseen, uuteen uraan tai pitkään laiminlyötyyn intohimoon. Ikääntyneet ihmiset antavat myös monin tavoin panoksensa perheilleen ja yhteisöilleen. Näiden mahdollisuuksien ja panosten laajuus riippuu kuitenkin vahvasti yhdestä tekijästä: terveydestä.
Tiedot viittaavat siihen, että terveenä elettyjen ihmisten osuus on pysynyt pääosin vakiona, mikä viittaa siihen, että lisävuodet kuluvat huonossa terveydentilassa. Jos ihmiset voivat kokea nämä lisävuodet hyvässä terveydentilassa ja jos he elävät tukevassa ympäristössä, heidän kykynsä tehdä heille tärkeitä asioita eroaa vain vähän nuoremman henkilön kyvystä. Jos näitä lisävuosia hallitsee fyysisen ja henkisen kapasiteetin heikkeneminen, vaikutukset ikääntyneille ja yhteiskunnalle ovat kielteisempiä.
Vaikka osa ikääntyneiden terveyden vaihteluista on geneettisiä, suurin osa johtuu ihmisten fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä – mukaan lukien kodit, naapurusto ja yhteisöt – sekä heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan – kuten sukupuolesta, etnisestä taustasta tai sosioekonomisesta asemasta. Ympäristöt, joissa ihmiset elävät lapsena – tai jopa kehittyvänä sikiönä – yhdistettynä heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa vaikuttavat pitkäaikaisesti siihen, miten he ikääntyvät.
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa terveyteen suoraan tai esteiden tai kannustimien kautta, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin, päätöksiin ja terveyskäyttäytymiseen. Terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen läpi elämän, erityisesti tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja tupakoinnin välttäminen, auttavat vähentämään tarttumattomien sairauksien riskiä, parantamaan fyysistä ja henkistä toimintakykyä sekä viivästyttämään hoitoriippuvuutta.
Tukevat fyysiset ja sosiaaliset ympäristöt mahdollistavat myös ihmisille sen, mikä on heille tärkeää, toimintakyvyn menetyksistä huolimatta. Turvallisten ja esteettömien julkisten rakennusten ja liikenteen saatavuus sekä paikat, joissa on helppo kävellä, ovat esimerkkejä tukevista ympäristöistä. Kehitettäessä kansanterveystoimenpiteitä ikääntymiseen liittyen on tärkeää ottaa huomioon paitsi yksilölliset ja ympäristöön liittyvät lähestymistavat, jotka lievittävät vanhuuteen liittyviä menetyksiä, myös ne, jotka voivat vahvistaa toipumista, sopeutumista ja psykososiaalista kasvua.
Väestön ikääntymiseen vastaamisen haasteet
Tyypillistä vanhusta ei ole olemassa. Joillakin 80-vuotiailla on samanlaiset fyysiset ja henkiset kyvyt kuin monilla 30-vuotiailla. Toisilla kykyjen merkittävä heikkeneminen on tapahtunut paljon nuoremmalla iällä. Kattavan kansanterveystoimenpiteen on vastattava tähän laajaan kirjoon vanhusten kokemuksia ja tarpeita.
Ikääntyessä havaittu monimuotoisuus ei ole sattumanvaraista. Suuri osa siitä johtuu ihmisten fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä ja näiden ympäristöjen vaikutuksesta heidän mahdollisuuksiinsa ja terveyskäyttäytymiseensä. Suhdetta ympäristöömme vääristävät henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten perhe, johon olemme syntyneet, sukupuoli ja etninen taustamme, mikä johtaa terveyseroihin.
Ikääntyneiden oletetaan usein olevan hauraita tai riippuvaisia ja yhteiskunnan taakkana. Julkisen terveydenhuollon ammattilaisten ja koko yhteiskunnan on puututtava näihin ja muihin ikäsyrjintäasenteisiin, jotka voivat johtaa syrjintään, vaikuttaa politiikan kehittämiseen ja ikääntyneiden mahdollisuuksiin kokea tervettä ikääntymistä.
Globalisaatio, teknologinen kehitys (esim. liikenteessä ja viestinnässä), kaupungistuminen, muuttoliike ja muuttuvat sukupuolinormit vaikuttavat ikääntyneiden elämään suorilla ja epäsuorilla tavoilla. Julkisen terveydenhuollon toimissa on otettava huomioon nämä nykyiset ja ennustetut trendit ja laadittava politiikat niiden mukaisesti.
WHO:n vastaus
Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous julisti vuodet 2021–2030 terveen ikääntymisen vuosikymmeneksi ja pyysi WHO:ta johtamaan sen toteutusta. Terveen ikääntymisen vuosikymmen on maailmanlaajuinen yhteistyöhanke, joka tuo yhteen hallitukset, kansalaisyhteiskunnan, kansainväliset järjestöt, ammattilaiset, tiedemaailman, median ja yksityisen sektorin 10 vuoden ajaksi yhteiseksi, katalyyttiseksi ja yhteistyöhön perustuvaksi toiminnaksi pidemmän ja terveellisemmän elämän edistämiseksi.
Vuosikymmen perustuu WHO:n globaaliin strategiaan ja toimintasuunnitelmaan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien Madridin kansainväliseen ikääntymistä koskevaan toimintasuunnitelmaan ja tukee Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista.
Terveen ikääntymisen vuosikymmen (2021–2030) pyrkii vähentämään terveyseroja ja parantamaan ikääntyneiden, heidän perheidensä ja yhteisöjensä elämää yhteisillä toimilla neljällä alueella: muuttaen ajattelutapaamme, tunteitamme ja toimimistamme ikään ja ikäsyrjintään liittyen; kehittämällä yhteisöjä tavoilla, jotka edistävät ikääntyneiden kykyjä; tarjoamalla henkilökeskeistä integroitua hoitoa ja perusterveydenhuollon palveluja, jotka vastaavat ikääntyneiden tarpeisiin; ja tarjoamalla sitä tarvitseville ikääntyneille pääsyn laadukkaaseen pitkäaikaishoitoon.
Julkaisun aika: 24.11.2021
